Inuusuttunut eqqissisimaariartortarfiuvugut

Kalaallit Nunaata illoqarfiata pingaarnersaanni Nuummi unnuaavoq putserlunilu. Suli qaamavoq. Seqineq kaaviinnarnerani unnuap qeqqata tungaanut qaamasarpoq, tamannalu illoqarfimmi inuusuttunut klubbinut arfineq-marluusuni sammisaqarnissamut periarfissarpassuarnik pilersitsivoq.

Taakkunani ilagivaat ILLU. Tassani holdlederip Lars Egede ininut nuannersunut tikilluaqqusisartuuvoq, tassanilu bordtennisertoqartarlunilu bordfodboldertoqartarpoq, skaki, allallu pinnguaatinik sammisaqartoqartarluni. Klubbiup pingaarnerpaatut suliassarivai ataatsimoorneq, pissusilunnermik pinaveersaartitsineq aammalu sammisassanik pitsaasunik sammisaqartitsinissaq.

“Inuusuttuaqqat pisariaqartitaat assigiinngitsorpassuupput. Ilaasa kammalaatimaarfiginiaannarlugu. Allat atornerluineq pinerlunnerlu qimannissaat pisariaqartippaat. Taavalu ilai immikkut pisariaqartitsisut. Immaqa angerlarsimaffimmi sumiginnagaapput imaluunniit atuarfimmi ajornartorsiuteqarlutik. Naak ajorluinnartunik pisoqartarnera qaqutigoortuugaluartoq, tamatigut isumassuinermik oqaloqatigiinnermillu qisuariartarpugut. ”Inuusuttup oqaloqatiginninnissaminut pisariaqartitsiguni, pingaaruteqarpoq toqqissisimatinnissaa,” Lars Egede oqarpoq.

Nuummi sunngiffimmi klubbit arfineq marluusuni ukiui aallaavigalugit agguataarneqarnikuupput. Klubbit ilai meeqqat arfinilinnit ukiulinneerput. ILLU tassaavoq inuusuttunut 14-iniit 21-t tungaanut ukiulinnut klubbi. Taanna immikkut pilerigineqarluarpoq ineeqqanik arlalinnik peqarmat, ilaatigut tv-ikkut isiginnaartarfik aamma nipilersornermut ilinniarfiusinnaasumik ini. Klubbip ataatsimiittaliaa inuusuttunit pilersinneqarsimasoq sammisassaminnik isumasioqatigiittarput sapaatip akunneranullu ataasiaq naapittarlutik.

“Uagut inuusuttunut tusarnaartarpugut.” Kajumissaarinissaq ajornakusoornartarpoq namminneq aalajangiisinnaatitaanngikkaangamik,” Lars Egede oqarpoq.

Unammillernartinnerpaavaa ilinniarsimasunik sulisussarsiornissaq. Kalaallit Nunaanni suliffissaaleqineq appasippoq, aammalu sulisoqarnikkut ilinniarsimasunik ilinniarsimanngitsunillu amigarpoq, pingaartumik kalaallisut oqaaseqartunik. Nammineq pilersaarutigaa januaarimi isumaginninnermi ikiortitut ilinnialernissani.

Tunuliaqutatsinneersut

Sulisussaaleqineq anigorneqarniarsinnaavoq tunuliaqutatsinniit atorfinitsitsinikkut. Tassunga assersuutaasinnaavoq 24-nik ukiulik Marie Josefsen. Inneruulat klubbianni aqutsisuuvoq, quliniilli ukioqarluni ornittagarisimasaani. 14-inik ukioqarluni klubbip ataatsimiittaliaani ilaasortanngorpoq kingornalu klubbip ataatsimiittaliaani aqutsisunngorluni. 18-inik ukioqalerami klubimi sulilerpoq, ukiorlu ataasiinnannguaq kingorna klubbimi aqutsisunngornissaminut neqeroorfigineqarluni.

“Aallartinnera sakkortuvoq,” oqaluttuarpoq. “Ilinniartinneqarpallaanngilanga nalornisorujussuullungalu.” Sualummik arlaannik pisoqarsimappat angajoqqaanut sianertariaqaleraangama. Kisiannili ilikkarpara, akisussaaffillu ineriartuutigisimaqalugu.”

Pilersaaruteqarpoq inunnik isumaginninnermut tunngasunik ilinniagaqalerrnissaminik, inuusuttunik sullissineq pissusissamisoortumik isumaqarluartumillu misigisimavaa, oqarpoq.

“Meeqqat ilaat angerlarsimaffimminni ajornartorsiuteqartarput, taamaasilluni klubbi eqqissisimaarfigilertarpaat. Ukiut tallimat kingorna maluginiapallattalersimavara arlaatigut equngasoqaraangat. Oqaloqatiginninnissaminnik pisariaqartitsigaangamik allaffimmut orniguttarput. Ilai kisimiikkusuinnartarput imaluunniit inersimasumik isumaginnissinnaasumik peqateqarusullutik.

Klubbi 300-t missaannik nalunaarsorsimasunik atuisoqarpoq, taakkunannga 50-it missaat meeqqat inuusuttullu ullut tamaasa takkuttarput. Taakku ilaatigut tv-ikkut isiginnaartarfimmiittarput, gamertarfimmi, igaffimmi, bordtennisertarfimmi aamma bordfodboldimik pinnguaatertarfimmi, imaluunniit ataatsimoorfimmeerujoortarfigisaminni. Ilaanni inersimasut sammisaqartitsisarput, kisianni amerlanertigut inuusuttunik sammisaqarnissamut peqataatitsineq ajornakusoornartarpoq, oqarpoq Marie Josefsen.

“Amerlasuut nammineerniartarput kissaatiginagulu allanit sulerissanerlutik oqarfigineqarnissartik. Malugilluarsinnaavarput amerlanerit inuusuttunngulernermi ikaarsaartut.

Toqqissisimanermik tunngassuteqarpoq

Nuummiit 600 kilometerit missaanni ungasitsigisumiippoq Ilulissat, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingajuattut annerpaaq. Tassani aamma nassaassaapput sunngiffimmi klubbi, Naapiffik aamma klubbimilu sulisoq, Kristian Møller. Taassuma klubbip silarsuaanut allaanerusumik aqquteqarsimavoq. Meeraalluni eqqissiviitsuusimavoq inuusuttuuneranilu alianartunik aqqusaagaqartarsimalluni. Tamanna kinguneqarsimavoq 21-nik ukioqarluni imminut toqunnissamik misiliisimagaluarnermik. Ullumikkut 44-nik ukioqarpoq taxartartuullunilu qalipaasuuvoq. Kisiannili unnukkut suliarisartagaa ullumikkut ajunnginneranik peqqutaaqataanerpaavoq.

“Maani ukiuni 13-ini sulisimavunga,” klubbi takornariarterujoornerani oqarpoq. “Uanga nuannarisorujussuuara inuusuttut peqatigalugit sammisaqartitsinissara, aamma nuannarinerpaavara toqqissisimanartumik inuuneqarnissaannut ikiuinissara, ilaatigut inersimasumik orneriaannaasaminnik oqaloqatigisinnaasaannik periarfissaqartillugit. Misigisimasakka misigissanngilaat.”

Inunnik isumaginninnermut imaluunniit inuusuttunut tunngasunik ilinniagaqanngilaq, kisianni tarnikkut ikiueqqaarnissaq ilikkarnikuuaa aamma imminut toqunnissaminnik eqqarsaatillit oqaloqatiginissaanut. Inuusuttut isumagisinnaajumallugit nukittuffeqarnissaq pisariaqarpoq, oqarpoq.

“Inuusuttut ilai naalanngitsuusarput eqqissiviilliortitsisarlutillu. Allat nipiliortuunerulaartuuput arpakasaarlutillu. Taava oqartarfigisarpagut: Eqqissilaarit, nalunngilarput maaniittutit. Uagut naveersisuunngilagut, tassami amerlanersaat maangartarput angerlarsimaffimminni toqqissisimannginnamik. Taamaakkaluartoq taakkununnga malittarisassaqarnera malugitissallugu peqqinnartuuvoq. Tatigisinnaasaanik inersimasoqartoq killiliisinnaasorlu.”

Perorsaalaartoqarsinnaavoq

Killiliinissaq perorsaataavoq, klubbilu taamaasiortarpoq, Kristian Møller isumaqarpoq. Malittarisassat ilaat isumaqatigiinniutigineqarsinnaanngitsuuvoq inuusuttuaqqat ullup ingerlanerani imigassartorsimagunik imaluunniit aanngajaarniutitorsimatillutik iseqqusaannginnerat.

”Maligissiuilluarusuppugut. Ullaap tungaaniluunniit baajamik ataasiinnartorsimagaluarpataluunniit iseqqusaanngillat, taamaattumik aalakoornatik takkuttalernikuupput. Maanimi eqqissinermik toqqissisimanermillu misigisarnertik pinngitsoorsinnaanngilaat,” oqarpoq.

Taamaakkaluartoq klubbi periarfissanik neqeroorutigisinnaasai Danmarkimi klubbit periarfissaannut naleqqiullugu unammillerneqarsinnaanngilaq. Tamanna takusinnaavaa ukioq kingulleq pulaarnermini.

“Tupaallappunga. Sulisui ilinniarsimasuupput inuusuttunullu sammisaqartitsilluartarlutik. Nammineq tiitorfissamik sanasinnaaffeqarpoq allarpassuillu. Tassa taama ittunik periarfiisinnaasuugutta, inuusuttut amerlanerit Nunatsinni sanasunngorniartassagaluarput kisianni aningaasatigut periarfissaqanngilagut. Sunngiffimmi klubberput qalipanniarlugu aningaasat pissarsiarinissaannut sivisuallaalermat borgmesterip allaffianukarnikuuvunga. Atugassakkali pissarsiaraakka.”