Slesvig-imi Inuusuttup illuanni meeqqat inuusuttullu danskit ikinnerussuteqartuneersut danskit naleqartitaat ileqqui pillugit ilinniartinneqarput. Pingaarnerpaavorli toqqissisimasumik inissaqartitsinissaq, tassanilu takuneqartutut misigisimallutik.
Nalunaaqutaq ataatsip qaangerpaa, atuartitsineq naammassivoq, inuusuttullu Slesvigip Inuusuttut Illuannut iseriartorput. Aqutsisoq, Ron Nittka aamma ikiortit Henning Jürgensen aamma Leif Schwichtenberg eqitaarinissaminnut, pattalaarinnissaminnut tusarnaarnissaminnullu piareersimapput. Nukappissat sisamat sofamut pereerput mobiliminnik spillilerlutik. Nipituumik.
Takkuttut amerligaluttuinnarput. Qallersuutissartalinnik neripput, imermik imerput kioskimilu pisiniarlutik. Tamanna pisiniarfimmut qanittumiittumukannginnermiit pitsaaneruvoq, ilaatigut tassani chipsisiniartarfiummat, Ron oqarpoq.
Tamarmik taakku Danmarkimi inuusuttut illuanni nalinginnaasutut isiginnaarneqarsinnaapput, kisianni taamaanngilaq. Klubbi nunap killeqarfianut 30 kilometerinik kujammut ungasissuseqaraluartoq, perorsaanermik piorsarsimassutsikkullu tungaatigut danskiminertaavoq. Maani pingaartinneqarpoq meeqqat inuusuttullu Danmarkimi naleqartitat ileqqutoqqallu pillugit ilinniartinneqarnissaat, Ron oqarpoq. Pingaartumik oqaatsit, nerisassat piorsarsimassuserlu.
“Danmarkimi pisiniarfinnut pisiniakulasarpugut. Danskit iffiaataat, immussuaataat allallu. Uagut
Danmarkimi ukiumoortumik ataatsimiinnerni peqataasarpugut. Killeqarfiup avannaa tungaani angalasarpugut, ukiullu tamaasa Danmarkimut tammaarsimaariartarluta. Ukioq manna Ry-mut angalassaagut. Angalanerit misigisaqarfiusarput, meeqqallu perorunik eqqaamasaqarfigiumaakkaminnik misigisaqartarlutik.
Takuneqartutut misigisimanerup pingaaruteqassusaa
Allatigut aamma danskit ilisarnaataat ersertarpoq, soorlu klubbimut isilernermi. Tassunga ilaavoq inuusuttunut tikilluaqquseriaaseq aammalu inersimasunit qanoq oqaloqatigineqartarnerat.
“Assut kusanartumik kipitissimavutit. “Nutaamik kavaajartaarsimavutit,” niviarsiaqqat marluk isertunut Ron oqarpoq.
Tamakku tamarmik perorsaasut malugisarpaat oqaatigalugillu. Tyskit klubbit nalinginnaasumik illu tamanut ammasutut ingerlattarpaat, Ron nassuiaavoq. Ilaasortat piumassusertik pisariaqartittaallu aallaavigalugit takkuttarput ingerlaqqittarlutillu, kisianni Slesvig-imi Inuusuttut illuanni meeqqat qanillinissai pingaartippaat. Tassunga tunngatillugu, Danmarkimi klubbit ilisarnaatigisaraat maluginiarsimavaa, taannalu naleqartitaq Tysklandimi danskit ikinnerussuteqartunut ingerlateqqippaa.
“Pingaaruteqarpoq inuusuttut takuneqartutut misigisimanissaat,” nassuiaavoq. “Taamaattumik pilersaaruteqarpugut paarlakaajaalluta matup eqqaaniittarnissarput, meeqqallu takkukkaangata ataasiakkaarlugit tikilluaqqulluarniartarlugit. Taamaalilluta ulluat pillugu pitsaanerusumik oqaloqatigiissutigisinnaassavagut tusarnaallutalu arlaannik artorsaateqarnersut. Uannut taanna tassaavoq qanilaassuseq.”
Ikinnerussuteqartuni naleqartitat
Meeqqat nunaminertarujussuarminngaanneerput, taamaattumik sikkilertariaqartarput, busserlutik imaluunniit angajoqqaanit aggiutsillutik aatillutillu. 100-t missaat taamaasiortarput. Qujanartumik ataatsikkut takkunneq ajorput, tassami inissaqanngilaq, kisianni amerlasuut sapaatip akunneranut arlaleriarlutik takkuttarput, tassami maaniissalluni nuannernerummat ilaqutariittut misigisimanarluni toqqissisimanarlunilu, namminiunissamullu inissaqartitsilluni, oqarpoq Ninette 12-inik ukiulik aamma Ema 11-nik ukiuliuk BMX-sikkilertik unittarfittaa ajoquteqarmat aqqusaartut.
“Maani angajoqqaanik akuliuttoqarani kammalaatigut peqatigerujoortarpagut eqqissisimaarluta. “Taamaattumik akisussaaffeqarnerusarpugut kiffaanngissuseqarnerusarlutalu,” marluullutik oqarput.
Aamma ataatsimoortarneq pillugu meeqqat danskit ikinnerussuteqartut maangartarput, Ron isumaqarpoq. Maani nereqatigiittarneq pingaartinneqarpoq. Sisamanngornikkut toasteqartarpoq, pisiniarfilerereersimasarlutalu. Tamarmik naligiipput tamarmillu ikiuuttarlutik. Tamatuma assinganik sammisaqartitsisarnerit. Taakku annerusumik meeqqanit aalajangerneqartarput. Henningip tamakkua tamaasa ilisimalluarpai, aammalu suna tamaat suliarisinnaasuullugu, soorlu maanna trailerip trail-biket sukateqqammerlugit. Leifip Danmarkimi Bovimi pumptrackimut meeqqanik pingasunik peqateqarsimalluni ingerlaarnissaminut piareersavoq. Sammisassat sumiiffiup nammineq periarfissarinngilai, biilerlutik orniguttariaqartapaali.
Sammisassat allattorsimaffianni aalisariarnissaq, sapaatip akunnerata naanerani angalaarneq, klubbit allat tikeraarnissaat allarpassuillu pillugit allassimapput. Tassani soorunami tyskit ulluinnarni periarfissaannut aamma angalanerit pisarput. Arsaattarfik HSV-imi (Hamburger Sports Verein). Snowdome, tassaavoq illup iluani sisorartarfik. Imaluunniit Hansa-Park, Lübeckip eqqaaniittoq nuannaarniarfissuaq.
“Uagut inuusuttut pisariaqartitaat kissaataallu naleqqussartarpagut, pingaartumik taama ukioqartilluni allanngorartuartarmata.” Taamaalilluta aamma arlaannik aallartisarsinnaavagut,” oqarpoq Henning.
Piffissaq sulerinngisimaarfik
Sammisaqartitsineq ajunngilaq, kisianni atuareernerup kingornatigut aamma qasuersaarnissamut kialaarnissamullu periarfissaqartariaqarpoq. Seqinnertumi bænkimi issiaarujoorneq oqalorujuutigaluni, YumYuminut imermik qalatitsilluni imaluunniit kioskimiit mamakujuttunik seernertunik pisilluni. Oqaloqatigiinneq nuannersuuvoq amerlanertigullu tyskisuusarluni. Paaqqinnittarfik danskiugaluartoq inersimasullu danskisut oqalukkaluartut, meeqqat imminnut oqaluutileraangamik tyskisut oqaloqatigiittarput. Tamanna ajoriffissaqartinngilara, oqarpoq Ron:
“Danskit oqaasii attatiinnarnissai tamaviaassutigaarput, ilaatigut danskisut filmertitsisarluta, danskisut atuakkanik atuartarluta banko-rtarlutalu, tassani danskisut kisitsisit sungiusartarlugit. Taamaattumik danskit ikinnerussuteqartuni ilaasortaalluni, kinaassutsimut pingaaruteqartorujussuuvoq marlunnik kultureqarneq, tassunga
ilanngullugu marlunnik oqaaseqartuuneq. Aamma tassa pinngitsoorani ikinngutigiinnermi oqaloqatigiinneq tyskisut ilngerlanneqartarpoq, taamaattumik meeqqat danskisut oqaatsinik atuisinnaanissaat anguniarlugu ilitsersorneqarnissaat pitsaasumik oqimaaqatigiissinneqarpoq.
Nittartagaq aqqutigalugu
Naak Danmarkimi klubbit killeqarfimmilu kujataani klubbit assigiinngissuteqarsinnaagaluartut sumiluunniit assigiissuteqartoqarpoq. Minnerunngitsumillu inuusuttuaqqat skærmimik atuisarnerat. Inuusuttuaqqat Illuat oqarasuaatinut inerteqquteqanngikkaluartoq, inersimasut sapinngisartik tamaat inuusuttuaqqat oqarasuaatitik atortinnaveersaarlugit allamik sammisaqartinniartarpai. Taamaakkaluartoq angajoqqaat akisussaaffigaat inuusuttuaqqat atuisarnerat aqunnissaat, Ron oqarpoq, aammalu kissaatigigunikku meeqqatik internettimik angisuumik isersinnaajunnaarnissaat tamanna nammineq akisussaaffigaat.
Klubbi qarasaasiartarfeqaruni eqqarsaatersuutigineqarsinnaavoq pitsaanerusoq inuusuttuaqqat ataatsimoorlutik maani spilleqatigiittut, angerlarsimaffimminni kisimiillutik spillernerminngaanniit.
“Soorunami oqaloqatigisarpagut skærmip saavani pissuserissaarnissat misiliisarlutalu
cyberspace-mut allatut periarfissiilluta. “Taamaattorli unammillernarpoq, tassami spillinik sanannittartut nalunngilaat qanoq inuusuttut qarasaasiap saavanni pisareqqassanerlugit,” Ron oqarpoq.
Maannakkorpiaq silagissuup meeqqat pisareqqavai, amerlanerillu silamiipput. Ilai BMX-erput, allat timersortarfimmiipput, spejderimi imaluunniit bussimik ilaallutik angerlarput. Klubbimi ulloq aporaaffeqanngitsoraasiit naavoq.
“Illumi maani pitsaasumik suleqatigiippugut, aammalu nuannersumik misigisaqarluarfiutillugu. Kialluunniit inersimasup
pikkoriffiginerpaasartik suliarisarpaat meeqqallu tamanna malugisinnaavaat. Tamanna sumiluunniit klubbip ingerlalluarnissaanut aqqutissaasoq isumaqarpunga,” naggasiivoq Ron Nittka.
Slesvig-imi inuusuttut illuat
Slesvig illoqarfiata kangiani avannarlermiittumi Inuusuttut illuani meeqqanik inuusuttuaqqanillu 100-nik ilaasortaqarpoq. Ullormut agguaqatigiissillugu 25-it takkuttarput. Nal. 13-miit – nal. 19 tikillugu ammarsarpoq. Meeqqat amerlanerpaat nal. 13.20-p – 16.30-llu akornanni maaniittarput. Amerlanerit 5. – 6. klassemi atuartuupput.
Inuusuttut illuat nerisassanik, nuannisarnermik ilaqutariimaarnissamillu periarfissaqarpoq aammalu pingaarnertut wifi-mik pitsaasumik neqerooruteqarluni. BMX-imut ingerlaarfissaqarpoq, sikkilinik sulliveqarluni, timigissartarfeqarpoq pinnguartarfeqarlunilu. Inuusuttuaqqanut angajulliunerulaartunut immikkut ineqarpoq, taamaasillutik namminiuffeqalaarnissamut periarfissaqarlutik. Billardertarfik, krea-ini, nerrivimmi pinnguaatersuutit, filmertarfik- aamma qarasaasiartarfik. Illuup nammineq bussia ingerlaartarpoq ullormullu akunnerit marluk missaanni SIF-hallimut (Slesvig Idræts Forening) ingerlaarsinnaalluni, tassani aamma assigiinngitsunik timersuutinik periarfissaqarluni. Illup aamma sanileraa spejderit illuat.
Klubbimut ilaasortanngornissamut akigititaq annikitsuinnaavoq. Angalanerit aamma angalaarnerit nammineq akilertagaapput. Sydslesvig Danmarkimit Inuusuttunut Peqatigiiffiat (SdU) aqqutigalugu aningaasalersorneqartarpoq aamma Inuusuttunut Ataatsimiittaliap tapiissutaanik.
Sydslesvigimiittut danskit ikinnerussuteqartut
1864-ip tungaanut Danmarkip Tyskullu akornanni killeqarfik Eiderimiippoq. 1864-imiit 1920-mut tamarmi Kongeåen tikillugu tyskiusimagaluarpoq. Sorsunnersuup siulliup kingorna killeqarfik maanna atuuttoq innuttaasunik taasititsinikkut aalajangersarneqarsimavoq. Taamaattumik Sydslesvigimi danskisut ikinnerussuteqartunik pilersitsivoq. Ullumikkut inuit 50.000-it missaanniipput. Taakkua nalinginnaasumik danskisut eqqarsartartutut taaneqarsinnaapput, kisianni tyskisut innuttaassuseqarlutik.
Ikinnerussuseqartuni ilaatigut atuarfeqarpoq, meeqqeriveqarpoq, meeraaqqeriveqarpoq inuusuttunullu illoqarluni. Taakku aamma oqaluffinnik, atuagaateqarfinnik, peqqissaanermik utoqqaat illuinillu ingerlatsipput, kiisalu partiimik politikkeqarlutik (SSW). Ikinnerussuteqartut danskit aningaasartuutissanut inatsisaannut ilaapput, 2025-milu Danmarkimiit 550 millionit koruuninik tapiiffigineqarlutik.
Del artiklen
